KUJEK historia

Antti Nieminen

 

KESKI-UUDENMAAN JALKAPALLOEROTUOMARIKERHON HISTORIA

 

ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN - 1970-LUKU

 

Kerhon ensimetrit 1970-1971

Keski-Uudenmaan Jalkapalloerotuomarikerho perustettiin Hyvinkäällä lokakuun 10. päivänä vuonna 1970. Perustamisasiakirjassa on seuraava teksti:

”Me allekirjoittaneet ja kuusitoista perustavassa kokouksessa mukana ollutta perustamme Keski-Uudenmaan Jalkapallo Erotuomarikerho nimisen yhdistyksen, jonka tarkoituksena on Keski-Uudenmaan alueella kouluttaa jalka- ja jääpalloerotuomareita ja kehittää sekä heidän asiallisena tukenaan oleminen ja selitämme liittyvämme jäseniksi yhdistykseen ja hyväksymme sille seuraavat säännöt:”

Allekirjoittajina olivat kahdeksan innokasta jalkapallon harrastajaa, jotka erosivat samalla Helsingin Erotuomarikerhosta. Perustajajäseniä olivat Arvo Karjalainen Hyvinkäältä, Kaarlo Kortelainen Hyvinkäältä, Martti Levänen Hyvinkäältä, Eino Moilanen Rajamäeltä, Hans Nordberg Kellokoskelta, Vesa Nurminen Hyvinkäältä, Pauli Pyykkö Keravalta ja Pertti Wallin Hiekkaharjusta.

Samat allekirjoittajat muodostivat kerhon ensimmäisen johtokunnan, joka kokoontui viikkoa myöhemmin eli 18. lokakuuta. Kokous pidettiin Hyvinkään Säästöpankin kerhohuoneessa ja sinne toimitettiin kahvitarjoilu Valion Baarista. Tarjoilu - kahvit ja viinerit - maksoi 26 markkaa 40 penniä. Lisäksi kerhohuoneesta maksettiin 6 markan suuruinen vuokra. Kerhon perustamisen kustannuksista löytyy laskelma, jonka lopputulos on 50 markkaa 75 penniä.

 

Johtokunnan ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa oli viisi pykälää:

1 § Kokouksen avaus: Kerhon puheenjohtaja Vesa Nurminen toivotti johtokunnan jäsenet tervetulleeksi tähän kerhon ensimmäiseen johtokunnan kokoukseen.

2 § Kokouksen laillisuus: Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 § Kerhon varapuheenjohtajan vaali: Valittiin yksimielisesti kerhon varapuheenjohtajaksi Eino Moilanen Rajamäeltä.

4 § Kerhon rahastonhoitajan vaali: Valittiin yksimielisesti kerhon rahastonhoitajaksi Kaarlo Kortelainen Hyvinkäältä.

5 § Kerhon varojen hoito: Päätettiin yksimielisesti sijoittaa varojen hoito tapahtuvaksi Hyvinkään Säästöpankkiin avattavalle säästötilille.

 

Kokous oli siis järjestäytymiskokous ja päätöksissään perin yksimielinen. Puheenjohtaja Vesa Nurmisen ja sihteeri Kaarlo Kortelaisen vaali lienee suoritettu perustavassa kokouksessa, mutta siitä ei ole asiakirjoissa mainintaa.

Kerhon ensimmäisten sääntöjen 5. pykälässä on mielenkiintoinen kohta, joka on antanut aihetta toimenpiteisiin vuosikymmeniä myöhemminkin. Pykälä käsittelee jäsenmaksua ja siinä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Kerhon vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden määrää vuosikokous. Viisitoista (15) vuosimaksua suoritettuaan on jäsen tullut ainaiseksi jäseneksi, jolta ei peritä vuosimaksua. Kannattavan jäsenen …”

Tämä sääntöjen kohta toteutui ensimmäisen kerran siis vuonna 1985. Tuolta vuodelta löytyy asiakirja, jossa kolmelle henkilölle on luovutettu kerhon viiri ja jokaisen kohdalla on lisämerkintä ”Kerhon kunniajäsen”. Ainainen jäsenyys oli siis käytännössä johtanut kunniajäsenyyteen. Kerhon säännöt mahdollistivat tämän, sillä 7. pykälässä oli maininta ”Kerhon vuosikokous voi johtokunnan esityksestä nimetä kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan”.

Yksi näistä kolmesta ensimmäisinä nimetyistä kunniajäsenistä oli Jaakko Mäkinen, kerhon pitkäaikainen, edesmennyt kunniapuheenjohtaja. Hän ei ollut jostain syystä perustajajäsen, mutta liittyi kerhon jäseneksi aivan alkuvaiheessa. Jaakko oli aloittanut erotuomariuransa jo vuonna 1954 Helsingin Erotuomarikerhossa.

Kerho anoi jo marraskuun 2. päivänä juuri perustetun Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piirin jäsenyyttä ja lienee tullut heti hyväksytyksi. Jaakko Mäkinen edusti kerhoa piirin erotuomarivaliokunnassa loppuvuoden 1970 aikana.

Kerho laati toimintakertomuksen ja teki tilinpäätöksen jo ensimmäisestä toimintavuodestaan eli lokakuun perustamispäivästä vuoden 1970 loppuun. Johtokunta oli kokoontunut kaksi kertaa. Varsinaista erotuomaritoimintaa ei vielä ollut. Rahaa ei ollut pankissa yhtään, mutta kassassa sentään 20 markkaa ja jäsenmaksujakin oli saatu 60 markkaa. Kun ”kulunkeja” oli kertynyt yhteensä 60 markkaa, tilinpäätöksen lopussa on juhlallinen maininta ”tilikauden voitto 20 markkaa”. Näin pienimuotoista toiminta oli kerhon ensimetreillä!

Mutta sitten alkoi tapahtua! Heti vuoden 1971 helmikuussa järjestettiin ensimmäinen oma uusien erotuomareiden alkeiskurssi ja kertauskurssi vanhoille, muista kerhoista KUJEKiin siirtyneille tuomareille. Kummankin kurssin pitäjänä oli legendaarinen Martti ”Mälli” Hirviniemi. Alkeiskurssilla oli 14 osallistujaa, heidän joukossaan muun muassa Unto Lindberg. Hän oli kutsuvieraana kerhon 40-vuotisjuhlassa vuonna 2010.

Kertauskurssilla - huomatkaa kurssin kuvaava ja nykyaikainen nimi – oli 12 osallistujaa, heidän joukossaan Jaakko Mäkinen. Jaakko oli saanut ensimmäisen erotuomarikorttinsa jo vuonna 1954 oltuaan silloin 28-vuotias. Siihen aikaan ei aloitettu tuomarina niin nuorina kuin nyt!

Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden eli vuoden 1971 toimintakertomuksesta ilmenee, että kerhossa oli 31 toimivaa erotuomaria. Heistä kukin tuomitsi piirisarjoissa keskimäärin 14 ottelua, parhaimpana Pauli Pyykkö, peräti 27 ottelua. Kerhon vastuulla oli siis yhteensä noin 430 peliä. Erotuomarivaliokunta hyväksyi kerhosta liiton sarjoihin 10 erotuomaria ja lisäksi kerho sai Riihimäen Palloseuralta tarjouksen Suomen sarjan rajamiestehtävistä, jonka johtokunta hyväksyi.

Tuomarien menestymisestä on toimintakertomuksessa mielenkiintoinen kuvaus: ”Toimintakertomusta tehtäessä ei ole tietoja arvosteluista kuin joitakin hajatietoja, joten niistä ei voida tehdä selviä johtopäätöksiä kuinka erotuomarit ovat selviytyneet tehtävistään joskaan ei myöskään suurempia haukkumisia ole tullut”.

Kertomuksesta voidaan kuitenkin jäljempää lukea, että johtokunta päätti pyytää kahdelta toimivalta erotuomarilta kortin pois, toinen epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä ja toinen erotuomaritehtävistä kieltäytymisestä. Kovaa mutta selvää peliä!

Talousluvut olivat jonkin verran suurentuneet verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 1971 tilinpäätös osoitti 165 markan 41 pennin voittoa. Yksi syy positiiviseen tulokseen oli se, että Nurmijärveltä olevat tuomarit tulouttivat palkkionsa kerhon kassaan, mistä he saivat johtokunnan ansaitut kiitokset. Talouskohdassa oli vähän huolen aihettakin: ”Jäsenmaksujen osalta jäsenistö on ollut passiivinen, koska kaikki jäsenet eivät ole suorittaneet jäsenmaksuaan”.

 

Vuoden 1971 toimintakertomus päättyy ylevästi:

”Jättäessään tämän toimintakertomuksen arvoisan vuosikokouksen käsiteltäväksi, johtokunta kiittää kaikkia jäseniä siitä ansiokkaasta työstä, mitä he suorittivat Suomen palloilun hyväksi kuluneena vuonna sekä toivoo, että uudelle johtokunnalle annetaan se tuki, mitä se tarvitsee uuden toimintavuoden aikana”.

Tällaiset olivat kerhon ensimetrit!

 

Toiminta vakiintuu 1972-1979

                      Tähän tulee sisältöä myöhemmin.